Unettomuuden torjumiseen on tarjolla valtava joukko erilaisia itsehoitoja, jotka joko toimivat tai  eivät. Monet vaativat niin suuria elämäntavan muutoksia, että harva jaksaa viedä ne läpi. Joskus muutosten toteuttaminen olisi niin stressaavaa, että se jo itsessään pystyy viemään unen.

Yksi helpoimpia on Andrew Weilin  4-7-8 hengitys, joka löyhästi perustuu intialaiseen hengitysfilosofiaan pranayamaan. Pranayama on oppi mystisestä elämänvoimasta praanasta, jota saa ilmasta hengittämällä oikein. Pranayamasta eli joogihengityksestä on kirjoitettu lukuisia kirjoja, ja ilmaisia artikkeleita löytyy netistä tuhansittain, joten en mene tässä siihen sen syvemmälle.

Riippumatta siitä, minkä kannan itse kukin ottaa praana-filosofiaan, puhtaasti  hengitystekniikkana pranayama toimii. Intialaiset ovat myös tienneet vuosituhansia, että hengityksen säätely synnyttää poikkeavia tajunnantiloja, transseja, jotka ovat monin tavoin käyttökelpoisia ja hyödyllisiä. Siksi myös pranayaman inspiroimat hengitysharjoitukset voivat olla oikeasti hyödyllisiä, esimerkiksi juuri Weilin 4-7-8 -hengitys.

Weil suosittelee, että tekisit harjoituksen istualtaan selkä suorana. Hänen mukaansa ensin tulee asettaa kielen kärki kitalaessa olevaan pehmeään kohtaan hieman ylähampaiden takana. Tämä monista itämaisista harjoituksista tuttu “kytkentä” on praanan virtaamista varten. Minun kokemukseni mukaan on ihan sama missä asennossa sinä ja kieli olette, mutta ehkä en ole päässyt kieliasiassa vielä riittävän pitkälle. Sitten seuraa itse hengitys:

  1. Aluksi puhalla keuhkot tyhjäksi suun kautta voimakkaasti ja äänekkäästi.
  2. Sulje suu ja hengitä sisään nenän kautta laskien samalla mielessäsi neljään.
  3. Pidätä hengitystä laskien seitsemään.
  4. Puhalla ulos suun kautta äänekkäästi ja voimakkaasti laskien samalla mielessäsi kahdeksaan.
  5. Tämä on yksi sykli. Toista sykli neljä kertaa. Se rauhoittaa mielen niin, että uni tulee.

Tosin Weilinkin mukaan vie jonkin aikaa – ja hän puhuu viikkojen harjoittelusta pari kertaa päivässä- ennen kuin se sujuu niin soljuen, että se sitten illalla tehtynä tuottaa unen esimerkiksi minuutissa niin kuin Weil lupaa. Tämä on valitettavasti tyypillistä monille ihmeellisen hyville menetelmille: niitä on harjoitettava niin kauan, että harvat jaksavat.

Kuitenkin toisaalta, hengitysharjoitusten vaikutus on tavattoman moniulotteinen. Ne voivat tutkitusti ja oikeasti vaikuttaa veren pH:hon, happisaturaatioon, verenpaineeseen ja stressihormonien tuotantoon, joidenkin tutkimusten mukaan jopa geenien ekspressioon (eli ne voivat laukaista tai sulkea aineenvaihdunnallisia polkuja). Mutta lisäksi niillä on suggestiovaikutus, jota ei koskaan pidä aliarvioida.

Kerran lähdin tilapäisen unettomuuden kourissa kylmiltään kokeilemaan 4-7-8:aa. Olin valmiiksi väsynyt, mutta en saanut unta. Väsyneenä muistin numerot väärin, ja tein vahingossa 7-4-8 -hengitystä Weilin 4-7-8 -hengityksen sijaan. Eli sisäänhengitys seitsemän, pidätys neljä, ja sitten uloshengitys laskien kahdeksaan. Ja vastoin ohjeita  hengitin nenän kautta rauhallisesti, ilman mitään puhallusääniä, makuuasennossa, kieli suussa sen asentoa mitenkään miettimättä. Ja että se toimi hyvin! Sain ehkä viidessä minuutissa rytmin sujumaan juohevasti, ja sitten kohta olinkin muhevassa transsissa, joka kohta muuttui autuaaksi lapsenuneksi.

Olen myöhemmin usein käyttänyt 7-4-8:aa rauhalliseen tahtiin noin puolitoista sekuntia per luvunlasku, ja minusta se on aivan erinomainen menetelmä autosuggestiiviseen transsiin pääsemiseksi.

Olisinkin taipuvainen uskomaan, että tuo 7-4-8 -kuvio itse asiassa on melko mielivaltainen,  samoin kuin Weilin aito 4-7-8:kin, eli kenties melkein mikä tahansa kuvio käy, kunhan se ei ole hengitysteknisesti juuri sinulle epäluonnollinen. Kuvittelen, että jokainen voi itse etsiä sellaisen kuvion, joka sopii itselle parhaiten, ja oikean nopeuden. Minulle tuollainen puolitoista sekuntia per luku tuntuu hyvältä.

Sen sijaan se, että kuviossa on juuri kolme eri lukuarvoa, saattaa olla sikäli tärkeää, että sen vielä helposti oppii tekemään juohevasti, mutta se on kuitenkin niin monimutkainen, että siihen joutuu keskittymään niin, että on koko ajan eräänlaisessa sisäänpäin katsomisen tilassa, joka estää ajatusten harhailun. Ja kannattaa hengittää syvälle ”vatsaan asti”, palleaa hyödyntäen. Puoli tuntia tuollaista hengitystä tekee ihmeitä, kirjaimellisesti.

Kirjoittaja: Erkki Kauhanen

dream navigator , Helsinki, Finland