Suurta osaa ihmisen toiminnasta ohjaa alitajunta, joka ei ole noin vain käskettävissä. Käske vaikka itseäsi olemaan iloinen nyt heti. Tai pitämään tilastomatematiikasta tai veripaltusta. Tuskin onnistuu. Jos haluat muutosta, on muutettava ohjelmointia. Yksi keino on itsesuggestio. Urheilijat ovat tienneet sen iät ajat. Kukaan sellainen ei voita mitaleita, joka ei osaa psyykata itseään.

Helpoin tapa psyykata itseään on antaa johdonmukaisesti suggestioita, jotka kertovat alitajunnalle tavoitetilan ja tien sinne. Mutta alitajunta on huumorintajuton eikä sen logiikka ole sama kuin päivätajunnan. Alitajunta ottaa asiat kirjaimellisesti. Siksi suggestioiden kanssa ei tule temppuilla. On paras tehdä ne mahdollisimman yksinkertaisiksi ja yksiselitteisiksi.

Jos vakuutat itsellesi, että ”lihakseni alkavat kasvaa”, saattaa olla, että lihastesi kasvu jää ”alkamisen tilaan” eikä etene. Sano mieluummin ”hauisteni massa kasvaa kolmessa kuukaudessa 10 prosenttia”. Alitajunta osaa kyllä prosenttilaskua ja arvostaa preesensiä.

Tärkeintä on, ettet pyydä alitajunnalta, et rukoile etkä ruikuta vaan kerrot sille asian niin kuin tavoittelemasi tilanne olisi jo totta. Kun toistat sitä oikealla tavalla, alitajunta alkaa toimia ikään kuin se olisi totta ja käytännössä tekee sen todeksi, jos toiveesi on realistinen. Ei papu juurikaan kasva, jos et harjoittele. Mutta jos harjoittelet, suggestiot vahvistavat harjoituksen vaikutusta. Alitajunta mobilisoi tueksesi sellaisia fysiologisia mekanismeja, joiden et tiedä olevan olemassakaan – eikä sinun tarvitsekaan tietää.

Jos olet taipuvainen jännittämiseen työpaikalla, yksinkertainen suggestio voi auttaa: ”Olen kaikissa tilanteissa rauhallinen, sillä minulla ei oikeasti ole mitään hätää”. Voit vahvistaa suggestiota hengittämällä ja liikkumalla korostetun rauhallisesti aina kun stressi alkaa yrittää päälle. Alitajunta vaikuttaa käyttäytymiseen ja käyttäytyminen alitajuntaan. Onnistut parhaiten, kun ne molemmat vakuuttavat toisilleen, että tilanne on hallinnassa.

Eli nauraminen synnyttää hauskaa ja hymy parantaa mielialaa. Pienet lapset tietävät sen vaistomaisesti ja pitävät hauskaa nauramalla yhdessä ilman mitään syytä. Aikuiset yleensä odottavat, että ensin pitää olla hauskaa ja sitten vasta saa nauraa – ja hymyily on hölmöä, jollei ensin hymyilytä. Alitajunta näkee asian toisin. Kokeile vaikka: hymyile hiljaa itseksesi nyt! Jo se kevyt tunne, kun suupielet vetäytyvät ylös, tekee sinusta heti hieman optimistisemman.

Mitalilla on tietysti myös toinen puoli. Jos koko ajan valitat itsellesi ”En minä pysty…”, ”En minä osaa…, ”Muut ovat parempia…”, nekin suggestiot tapaavat toteutua.

Yksi hyvän elämän tärkeimmistä aineksista on se, että uskoo itseensä ja pistää alitajunnankin uskomaan. Ihan sama, mitä arvostat ja mihin pyrit: jos sinun alitajuntasi ei tue sinua siinä, et varmasti onnistu – mutta jos kehität itsellesi myönteisen sisäisen dialogin, joka ilmentää sitä, että arvostat itseäsi, niin alitajuntakin tulee mukaan siihen.

Itsesuggestio ei ole aivotonta höpöttämistä, sillä suggestion voima ei ole toiston määrässä. Salaisuus on siinä, että puhut itsellesi luottavaisesti ja uskottavasti. Hyvässä mielialassa ja innostuksessa itselleen kerrotut suggestiot ovat kaikkein uskottavimmat. Ei tarvitse puhua ääneen. Suggestio on sisäistä keskustelua, ja alitajunta kuulee kyllä. Tee sen kanssa keskustelusta hyvä tapa.

Kirjoittaja: Erkki Kauhanen

dream navigator , Helsinki, Finland

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s