Arto Halosen ohjaama elokuva the Guardian Angel on tosipohjainen tarina Tanskassa 1950-luvulla tapahtuneesta pankkiryöstöstä, joka on yksi harvoista varmuudella tunnetuista tapauksista koko maailmassa, jossa rikos tehtiin hypnoosissa ja se voitiin todistaa oikeudessa. Pankkiryöstön yhteydessä tekijä ampui kaksi pankkivirkailijaa.

En kerro elokuvan juonesta, joka poikkeaa taustatarinasta monin tavoin, mutta itse taustatarina on seuraavanlainen:

Kööpenhaminan Landmands Bankissa tapahtui aseellinen ryöstö 29.3.1951. Kasvonsa peittänyt mies astui pankkiin ja vaati rahaa, ja kun häntä ei heti toteltu, hän ampui kaksi virkailijaa ja pakeni paikalta.

Tekijä, sekatyömies Palle Hadrup, saatiin kiinni melkein heti, eikä hän edes yrittänyt kieltää syyllisyyttään. Kun hänellä vielä oli takanaan aiempi vankeustuomio osallistumisesta natsien HIPO (Hilfspolizei) -ryhmään, joka  sodan aikana otti kiinni tanskalaisen vastarintaliikkeen jäseniä, elinkautinen tuomio näytti varmalta.

Tapausta tutkinut komisario sai kuitenkin salaperäisen viestin, jossa hänelle luvattiin lisää tietoa Hadrupista. Tutkija tapasi Kööpenhaminan Tivolissa Hadrupin entisen sellitoverin, joka kertoi, että samassa sellissä oli ollut myös kolmas mies, Björn Schouw Nielsen, jolla oli ollut omituinen valta Hadrupiin. Nielsen oli hypnotisoija, ja tiedonantaja kertoi epäilevänsä, että mies oli hypnotisoinut Hadrupin tekemään ryöstöt puolestaan.

Tästä alkoi vaikea tutkinta, jossa heräsi epäilys, että Hadrup oli tehnyt toisenkin pankkiryöstön edellisenä vuonna, mutta tämä ei ilmeisestikään itse edes muistanut sitä. Lopulta kuitenkin kasassa oli näyttö, jonka mukaan Hadrup todella teki Landmands Bankin ryöstön hypnoosissa. Nielsen oli vankilassa aivopessyt Hadrupin ja antanut tälle jälkihypnoottisen suggestion, jonka mukaan Hadrup tottelisi Nielsenin käskyjä mutta ei itse muistaisi siitä mitään. Nielsen oli myös vankilavuosien jälkeen jatkuvasti vahvistanut suggestiota käyttämällä Hadrupin alitajuntaan laittamaansa koodia.

Oikeudenkäynnissä 1954 Hadrup todettiin syyntakeettomaksi ja määrättiin vankilamielisairaalaan, josta hän vapautui 1967. Nielsen kielsi edes osaavansa hypnoosia, mutta tuomittiin alioikeudessa ja sittemmin myös korkeimmassa oikeudessa elinkautiseen rikoksen todellisena tekijänä.

Hän ei koskaan tunnustanut, ja muun muassa valitti tuomiostaan Euroopan ihmisoikeussopimuksen ministerineuvostoon 1961. Valitus ei menestynyt, mutta ehkä sittenkin oikeuslaitoksessa vallitsi pieni epäilys tapauksen todellisesta kulusta, sillä myös Nielsen vapautettiin 1967. Nielsen kirjoitti vankilassa ja sieltä vapauduttuaan useita kirjoja mm. hypnoosista sekä omaelämäkerran. Hän teki itsemurhan 1974.

Mutta elokuva on hieno. Ohjaus, näyttelijät, kuvaus ja tarina ovat kaikki nautittavaa työtä alusta loppuun. Elokuvakriitikoista monet ovat lytänneet kuvan, mutta sehän ei välttämättä kerro niinkään elokuvasta kuin kriitikoista. Älykkäät tarinat eivät sovi kaikille.

Elokuvan ytimessä on pohdiskelu siitä, miten tiukasti ihminen voi olla jonkun toisen henkilön kontrollin alla.  Hypnoosissa voidaan antaa ns. jälkihypnoottisia suggestioita, joiden vaikutus jatkuu transsin jälkeen – siihenhän terapia perustuu. Mutta sellaisten suggestioiden antaminen, jotka sotivat ihmisen omaa moraalia vastaan, yleensä johtaa siihen, että henkilö  välittömästi herättää itsensä hypnoosista tai sitten vain jättää suggestion huomiotta.

Hadrupin tapauksessa olikin kyse pikemminkin aivopesusta, jota Nielsen vankilassa saattoi harjoittaa hauraaseen ja mielenterveysongelmaiseen Hadrupiin vuosikaupalla. Hadrup kärsi suruudenhulluista kuvitelmista, joita Nielsen ruokki, ja Hadrupin natsistisessa arvomaailmassa voiman käyttö oli jo valmiiksi hyväksytty keino edistää suurta aatetta, jonka vallassa hän eli. Nielsenin antama jälkihypnoottinen suggestio ei luultavasti muuttanut Hadrupin moraalia vaan päin vastoin oli mahdollinen vain sen määrittämässä kehyksessä.

Hypnoosin avulla voi siis periaatteessa tehdä rikoksia, mutta vain jos on käytettävissä henkilö, joka olisi siihen muutenkin valmis. Mutta ei siihen hypnoosia tarvita, kuten osoittavat ne miltei puoli miljoonaa henkirikosta, jotka WHO tilastoi vuosittain, ja sadat miljoonat muut rikokset ja väkivallanteot maailmassa joka vuosi.

Syyriassa joku porukka mättää myrkkykaasuja kansalaisten niskaan ja monet islamistiset terrorijärjestöt lähi-idässä ja Afrikassa saavat aivan normaaleina syntyneet jäsenensä käyttäytymään kuin mielisairaat (en sano ”eläimet”, sillä väkivalta ja kidutus ei kuulu ihmisen lisäksi minkään muun eläinlajin repertuaariin). Myös kansainväliset huumekartellit  ja monet hallitukset saavat palkkalaisensa luopumaan normaalin ihmisyyden mukaisesta moraalista aivan ilman hypnoosia.

Joskus puhutaankin ”kulttuurisesta transsista”, jolla tarkoitetaan määrätietoisen propagandan vaikutuksen alla olemista. Kyseessä voi olla poliittinen ideologia, mainosten piilovaikutukselle altistuminen, tai sitten uskonnollinen aivopesu, jotka kaikki muuttavat ihmisen aivojen kytkentöjä sellaisella tavalla, että terve ajattelutoiminta korvautuu automatismeilla ja asenteilla, joita on vaikea horjuttaa.

Ne ovat vaarallisempia kuin hypnoosi, sillä hypnoosi toimii aina ihmisellä jo olevan moraalin kehyksessä, propaganda taas muuttaa itse kehyksiä. Jopa natsien uskomattomalta tuntuvien hirmutekojen takana olivat aivan tavalliset ihmiset, jotka olivat ”kansallissosialistisessa transsissa” tai sitten muuten vain valmiita sokeasti tottelemaan ylempiään.

Tänäänkin, vuonna 2018, mielettöminkin väkivalta on vain ohuen verhon takana ja voi koska tahansa tulla sieltä esiin esimerkiksi jos poliittisia johtajia ohjaa messiaaninen usko oman kansan erityisasemaan (Venäjä, Israel, Yhdysvallat, Pohjois-Korea, Kiina, ym.) ja kansalliskiihko sekä uskon voiman oikeuteen.

Elokuvan the Guardian Angel antia on koko ajan taustalla ja rivien välissä käytävä keskustelu tästä paljon yleisemmästä ongelmasta: miten propaganda ja ääri-ideologiat voivat ottaa valtaansa ihmiset ja miten syyntakeisuus ja -takeettomuus ovat usein paljon monimutkaisempi asia kuin ensi ajattelemalla tuntuu.

Kirjoittaja: Erkki Kauhanen

dream navigator , Helsinki, Finland

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s